Ihan vaan jorinaa

No niin, Sukkasato alkaa olla loppumetreillä, eilen valmistui vielä yhdet sukkasatosukat, ja seuraavat pomppasivat puikoille, saattaa olla että valmistuvat vielä ennen sunnuntai- iltaa. Iskä saa unisukat Regia Silkistä.

Sitten päivän pääuutinen, jota kukaan ei halua kuulla: kävin tänään varaamassa itselleni ja Kanssaneulojalle Firenzen- matkan huhtikuulle! Jipii! Tuskin maltan odottaa ohi joulun ja läpi tilinpäätöksen ja sekalaisten projektien, että huhtikuu koittaa ja Jaana pääsee Firenzeen vähän katteleen. Olen ollut siellä pari vuotta sitten eikä uusintareissu ole ollenkaan pahitteeksi. Millaistahan matkaneuletta kannattaisi suunnitella mukaan? Lentoihin ja koneen vaihtoon menee aikaa, joten varmasti matkustamoreppuuni pompahtaa bambupuikot ja lankaa. Matkapuvusto onkin sitten helpompi homma; ellei ihmettä tapahdu, pakkaan mukaani ne muutamat vaaterievut, jotka ovat säilyneet ehjinä tämän puolen vuoden voimakulutuksen.

Kiitos, sny!

Ensin kuva Miehen sukista, ne valmistuivat jo jokin aika sitten syyskuun sny- paketista löytyneestä langasta. Paksut villasukat eivät Miehelle kelpaa, mutta nämä ovat kuulemma hyvät. Siis Hjertegarn Bamboo 2,5 mm:n KnitPickseillä. Kokoa sukilla lienee siinä 42.








Sitten Lokakuun Sny- paketti, Mies tämänkin kävi hakemassa, Tofutsies- lankaa, suklaata ja pipityyny. Ihana!
Kiitos, sny!


Ilman kuvaa ehti lähteä pienet (koko 30) Hjertegarn Sock- langasta neulotut sukat työkaverin pojalle. Meni loppunöttöset äiskän sukkiin tarkoitetusta langasta ja pätkä iskän sukista jääneestä langasta.

Lunssaa ja tunnustuksia

Juuh, niin se tauti minut kaatoi. Ei oikein jaksa yhtään mitään. Sen verran tutkiskelin näitä blogin asetuksia, että huomasin kommentoinnin olleen mahdollista vain rekisteröidyille käyttäjille. Ihmekös, kun ei ole oikein kommentteja näkynyt. Nyt pitäisi pelittää.

Anteeksi vaan, mahdolliset lukijani. Törpö mikä törpö. Tätä se on kun on näissä tietotekniikkahommissa aina ollut pilalle passattu. Töissä hyvä mikrotuki ja kotona Mies hoitaa asiat kondikseen. Sitten kun yrittää jotakin ihan ite, seuraa sarja katastrofeja.

Revontulikin on valmis

En ole muistanut kertoa, että ensimmäinen Revontuleni valmistui. Sain sen vihdoin ja viimein pingotettua viime viikonloppuna. Työnimenä huivilla oli Bat- huivi, lankana mustan ja mustikansinisen sävyin liukuvärjätty Viron villa. Lanka oli paksumpaa kuin Ullaneuleen ohjeessa, sitä oli 180 grammaa joten huivi on vähän pienempi kuin nuo ohuemmasta langasta neulotut.
Lisäksi minulla oli pienoinen pingotusongelma. Täällä ei ole tilaa pingottaa isoa huivia. Tuon pingotin saunan lauteelle. Sitä olisi voinut vielä vähän venyttää joka suuntaan, mutta se olisi varmaan vaatinut pingotusalustaksi olohuoneen seinän. Ehkä en jaksanut kiipeillä seinälle nuppineulat suussa vastailemaan Miehen hämmästyneisiin kommentteihin.

"Tunne outo rinnassani on kuin paino povellani". Juu, keuhkot täynnä limaa, joka ei halua tulla ulos.
Torstaisella piknik- risteilyllä taisin saada liikaa meri-ilmaa. Lisäksi sain kummastelevia katseita ja kommentteja kun otin sukkaneulomuksen mukaan ja värkkäsin sitä aamupäivän seminaarissa. Tauolla ohjelmistotoimittajan edustajan kanssa juttelimme niitä näitä, kunnes hän totesi hämmästyneenä : "Sinulla on näköjään moniajoaivot, kun pystyt keskustelemaan ja neulomaan yhtä aikaa." Juu, päivän antimina oli uutta tietoa ja yksi sukka.

Sny:lleni olen miettinyt lokakuun pakettia. Ensi viikolla pitäisi ennättää tehdä kierros kirkonkylän lankaliikkeisiin katsomaan, josko sieltä jotain kivaa löytyisi. Tai sitten otan käyttöön suunnitelman b. Oma snyni on kyllä paketteineen osunut niin hyvin, että en olisi ikinä uskonut.
Toivottavasti olen onnistunut ilahduttamaan omaani yhtä lailla.

Hieman olin hämmentynyt tähän kotimaan byrokratiaan, vai miksi sitä nyt pitäisi kutsua. Ajattelin olla fiksu neuloja ja laittaa lahjoittamiini sukkiin hoito-ohjeet. Inspectan sivuille eksyttyäni totesin että hoito-ohjesymbolien käyttö on luvanvaraista! Sanallisen hoito-ohjeen voin lahjoittamiini neuleisiin laittaa, mutta kai siitä jotkut rapsut saa, jos niitä symboleita luvatta käyttää. Aika merkillistä, ja toisaalta sitten taas ymmärrettävää, tai, en minä tiedä.

Snyy- ja muuta asiaa

Ihan ensiksi: Kiitos kiva Sny! Tällaisen kirjekuorellisen sain jo viime viikolla ilahduttamaan elämääni. En vain ole muka ehtinyt kuvata ja blogata. No, töissä on ollut aika sellaista kiireistä, mutta kai se on ollut lähinnä saamattomuutta.





Sitten sukkiin: Tässä Hjerte Sock 4 - langasta 2,5 mm KnitPickseillä kaksi paria, näille on koti äidin ja isin luona. Vaihteeksi aloitin kärjestä, kun se on niin kivaa. Äitiä jotenkin kismittää nuo kärjestä aloitetut, niin pitää sitten vähän härnätä.
Noissa langoissa oli jotain häikkää, nuo äidin sukat vaativat vähän taiteilua, kun ensimmäisessä kerässä oli solmu, lanka olikin aluksi eri päin ja raidat menivät vähän hassusti. Toiseen sukkaan onnistuin taiteilemaan samanlaisen raidoituksen. Eka sukka on neulottu kerän sisältä aloittaen, toinen ulkopuolelta.


Sitten vanhempaa, täällä esittelemätöntä materiaalia: Kanssaneulojan kauniille tyttärelle tekemäni sukat. Varressa Haaviston malli 75 virolaisesta villasta. Terät tein sovinnolla tummanruskeasta Nallesta. Varressa 3,5 mm puikot, teriin vaihdoin 3 mm puikot. Nämä ovat jo matkustaneet uuteen kotiin.





Seuraavana Kertut kirkkaanpunaisesta 7 veljeksestä. Tässä kuvassa kuvaustaitoni ovat puhjenneet oikein kukkaan. Nämä menevät kaverille.






Viimeisenä elämäni ensimmäiset Tuulan sukat. Nalle Coloria ja 3 mm KnitPicksit. Näitä oli niin mukava tehdä, että eivät taatusti jää viimeisiksi. Nämä ovat vielä kotia vailla, ehkä hyväntekeväisyyteen.

Huomenna pitäisi mennä työperäiselle Piknik- risteilylle. Varustin jo neuletarpeet mukaan. Minulla on 30 - 45 minuutin puheenvuoro, ja sen suorittamiseen tärvään koko päivän. Takuudella on hyvää neulonta-aikaa.