Hilloa

Punaisella sukkahillolla avattiin tämän sukkasadon säilöntä Hillokellariin. Lankana 7-veljeksen Siwavalikoiman punainen, koko 38. Vaatimaton, mutta mielestäni ihan kiva malli omasta päästä. Puikkoina 3,5 mm Prymin bambut, joista en opi tykkäämään millään.

Kuvattavaa ja blogattavaa olisi, ennen sukkasatoa valmistunutta. Täällä vaan tää kuvaaja on aika laiska ja saamaton. Tuo kuvausalusta on hippasen hankala, röjää täynnä oleva sohvapöytä joka heijastaa kivasti valot ja salamat ja vääristää värejä joko rajusti tai ei juuri ollenkaan. Tuo visuaalinen sommittelu ei oikein ole minun ominta alaani.

Se parin kilon lankapakettikin tuli jo, tässä välillä tosin tulin täydentäneeksi Novitavarastojani 900 grammalla Seiskaveikkaa (vannoin jo että en osta sitä enää omiin varastoihini, vaan kun sulovileeni saa halvalla, niin tulos on tiedetty) ja 200 grammalla aloevera-Nallea, yksi marjaretki Lakka ja yksi oranssi. Tänään sitten kaikessa hiljaisuudessa olen asetellut uusia lankoja kaappiin ja lankavitriiniin (joka muuten on ahdinkoon asti täynnä). Olinkin tässä jo tyytyväinen että varastoihin on tullut tilaa - ei sitten vaan tullut mieleen muutama välihankinta, jotka eivät taas(kaan) mahtuneet mihinkään, vaan leijuvat pakkauspusseissaan pitkin nurkkia.

Sukkasadon aikaan on ryhdistäydyttävä ja tehtävä tilaa varastokaappeihin. Sitten on vietettävä Lapaskuu. Eikä yhtään lisää lankaa!

Sainpas kuvattua

No niin, nyt on kaikki tähän mennessä valmistuneet päätelty ja kuvattu. Nyt on vähän sukkapaussia, osallistun sukkasatoon ja pienimuotoinen paasto etukäteen tehnee tulokselle hyvää.

Kuvissa ensimmäisenä Arch shaped socks Nalle Colorista, tuli neljäkuutoset. Seuraavana perussukat tummansinisestä Seiskaveikasta. Ehkä neljäkakkkoset. Viimeisenä Ne on vaan sukat Jämsän huopatehtaan Kesto- langasta. Oli ihan pakko laittaa tuo vyöte näkyville, oli ihan samanlainen silloin joskus, hmmm kolmekymmentäjotain vuotta sitten kun eka kertaa väänsin sukkia. Tuohon lankaan on säilynyt jonkunlainen rakkaus kaikki nämä vuodet.

Kävin Euromarketissa vähän entraamassa lankavarastojani, Seiskaveikka oli tarjouksella. Kuusi kerää lähti noin vain matkaan. Vasta kassan jälkeen aloin miettiä, että sehän on 900 grammaa, melkein kilo. Äkkiä se kuluu. Tänään oli sähköpostissa kutsu Sukkasadon Heinälatoon. Luulenpa että Sukkasadon päättyessä tuosta 900 grammasta ei ole mitään jäljellä. Olisin ostanut enemmänkin, jos olisi ollut värejä jäljellä. Nyt on vähän pulaa niistä ei niin omista väreistä, joita lähimmäiseni rakastavat.

Olen tässä 52 pp II ja Sukkasato- projektien yhteydessä tuumaillut, että annan osan sukista hyväntekeväisyyteen. Aion suosia lähisukattomia, eli tarjoan Pelastusarmeijan vaatettajille tai jos heillä ei ole käyttöä, ajattelin että ehkäpä Heikki Hurstin vähäosaisten joulupaketteihin voisi sukat kelvata. Täytyisi saada toimeksi vähän kysellä ja selvitellä. Hyväntekeväisyys on aina hieno asia, mutta välillä jään miettimään, unohtuvatko ne ihan lähimmät avun tarvitsijat? Yläkerran vanha rouvakin kulki viime talvena melko lailla loppuun kulutetut lapaset kädessään. Voihan olla, että hänellä on parempia, joita hän säästelee, mutta voisi sitä kai silti kysäistä lapas- ja sukkatarvetta. Ei se kysyminen mitään maksa.

Loistava alku lomalle

Jippii! Postimies soitti ovikelloa heti ensimmäisenä lomapäivänä. Hänellä oli minulle paketti Salaiselta Neuleystävältäni.

Colinette jitterburgia, Järbogarn raggi-kerä, karkkia ja kortti.

Kiitos!
Heti alkoi kova miettiminen, mitä noista valmistuu. Bis-bis -pötköt on ainakin syytä jemmata ennen kuin mies tulee kotiin. Nuo langat varmaan päätyvät pariksi yöksi viereeni nukkumaan.