Juu, nyt on kaamea hankintakankkunen. Eilen tuli vähän osteltua lankaa, se Euromarkettireissu oli vikatikki. Olikos se nyt jokin porttiteorian tapainen systeemi, joka tapauksessa pyörin nettilankakaupoissa ihan vähän vaan, eilisen hankintasaldo pyörii kolmen kilon paremmalla puolella. Ja kaikki sukkalankaa... Onneksi niissä ei ole parasta ennen -päiväystä. Ja onhan 52 ppII vielä kesken, sukkasato vasta aluillaan. Päätin muuten olla ilmoittamatta samoja sukkia molempiin, joten 52 pp II jäänee nyt vähän niin kuin tauolle.
Juttelin tuossa puhelimessa äitini kanssa. Ei voi kuin ihmetellä, kuinka ihania ihmisiä vielä on olemassa tässä kovassa maailmassa. Vanhemmillani ei enää ole autoa, eivätkä he pääse itse keräämään metsien tai vesien antimia. Sukulaiset, tuttavat ja vähän vieraammat tuovat kalaa, marjoja ja sieniä kotiovelle. Voi, kunpa osaisin omasta puolestani kiittää kaikkia siitä hyvästä, mitä he vanhemmilleni tekevät. Tuossa mietin, että josko veisi äidille kasan sukkia edelleen kiitoslahjoina annettavaksi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti