tiistai 2. joulukuuta 2008

Olen sentään kerinnyt keriä

Kaiken kiireen ja hulinan keskellä olen sentään varovasti avannut Hepsiltä ostamani kerijälaitteen laatikon, ottanut pari vyyhtiä esiin ja kokeillut vempeleen toimivuutta.Tämmöisiä keriä olen kerinnyt keriä:

Tuon sinisen kerän tekemiseen meni nelisen tuntia; syy ei ollut kerijälaitteen, vaan huolettoman vyyhdinomistajan. Joku oli mitä ilmeisimmin tanssinut sambaa tuo vyyhti varpaissaan, niin hämällä se oli. Mutta lopussa kiitos (kaunis kerä) seisoo!
Mummoni oli sitä mieltä että lankasotkujen selvittely rauhoittaa mieltä ja niinhän se on, pakko on rauhoittua ja keskittyä vain siihen lankaan.

Masiina toimii kuin ihmisen mieli. Kiitos vaan, Hepsi!

Seuraavaksi tähän talouteen odotellaan Päättelykeijun vierailua. Alkaa sohvannurkka olla aika täynnä päättelemättömiä, ja ehkä ihan vähän kesken olevia neuleita. Illalla voisi rauhoittua katsomaan telkkaa ja viimeistelemään töitä.

Olin viime viikonloppuna Tallinnassa, muun ohjelman ohessa ennätin lanka- ja kirjakauppaan. Matkaan tarttui herkullisia liukuvärjättyjä lankoja ja kirjoneulekirjoja. Parin viikon päästä olisi uusi reissu tiedossa. (ja lisää lankaa...)

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Kiva, että olet saanut noin hienoja keriä aikaiseksi! Käyttäjästä se varmaan olikin kiinni!